logo
large font
medium font
small font


Puhelinvaraus (02) 622 622
ma-pe klo 8.00 - 19.00

 

Hyvässä Hoidossa 3 / 2007

Virtaus-tilavuuspirometria on tarkka tutkimusmenetelmä erityisesti keuhkosairauksissa

kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri Pekka Varjo

Useimmat keuhkosairaudet vaikuttavat haitallisesti keuhkojen tuuletus- eli ventilaatiokapasiteettiin. Niinpä tuuletuskykyä mittaavat spirometriatutkimukset ovat kaikkein tavallisimpia keuhkojen toimintakykyä mittaavia tutkimuksia. Keuhkojen tuuletuskykyyn vaikuttavat keuhkojen tilavuus, keuhkoputkiston läpimitta, keuhkokudoksen ja rintakehän venyvyys ja kimmoisuus sekä hengityslihaksiston toimintakyky.

 

Mittausta käytetään niin taudin toteamiseen kuin hoidon seurantaan

Virtaus-tilavuusspirometriaa käytetään ensisijaisesti ahtauttavien eli obstruktiivisten keuhkosairauksien – kuten keuhkoastman ja keuhkoahtaumataudin - osoittamiseen ja taudin tilan seurantaan. Toisena tärkeänä käyttöaiheena ovat rintakehän tai keuhkokudoksen laajenemista estävien, niin sanottujen restriktiivisten keuhkosairauksien osoittaminen ja seuranta. Hengitykseen liittyvien oireiden, esimerkiksi hengenahdistuksen, pitkittyneen yskän, hengityksen vinkumisen, syyn selvittelyssä virtaus-tilavuusspirometria on tärkeä tutkimus.

Lisäksi tutkimusta käytetään keuhkoastman, keuhkoahtaumataudin ja muidenkin keuhkosairauksien lääkityksen tehon seurantaan. Tietyissä tapauksissa tutkimusta tarvitaan myös leikkauskelpoisuuden arviointiin. Tutkimusta voidaan käyttää myös keuhkosairauksissa työkykyisyyden ja haitta-asteen arviointiin. Myös toimenpide- ja leikkausriskien arvioinnissa keuhkopotilailla on virtaus-tilavuusspirometriasta apua.

 

Mittauksella saadaan luotettavia tuloksia

Virtaus-tilavuusrekisteröinti tehdään spirometrilla, joka on toiminnaltaan herkkä ja jossa on virtausanturi samanaikaista virtaus-tilavuusrekisteröintiä varten. Tämä spirometria-menetelmä on käytännössä korvannut vanhemmat menetelmät paremman diagnostisen herkkyytensä vuoksi.

Tutkimus tehdään siten, että tutkittava vetää keuhkonsa täyteen ilmaa ja puhaltaa useamman kerran täydellä voimalla spirometria-laitteeseen. Laite rekisteröi puhalluksesta muun muassa uloshengitetyn ilman tilavuuden ja useita eri virtausnopeuksia. Tutkittavalle voidaan antaa keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Tutkimus kestää noin puoli tuntia.

Mittauksessa puhalluksen alkuvaiheen virtausarvot kuvastavat lähinnä suurten hengitysteiden tilaa ja käytettyä lihasvoimaa sekä keuhkojen kimmoisuutta. Virtauskäyrän loppuvaihe kuvastaa keskisuurten ja pienten hengitysteiden tilaa. Erityisesti virtauskäyrän loppuvaiheen alueella tulee ensimmäiseksi muutoksia esimerkiksi alkavassa keuhkoastmassa.

 

Keuhkoahtaumataudin ja keuhkoastman erot

Tutkimusta käytetään erityisesti keuhkoastman diagnostiikassa, taudin tilan seurannassa ja esimerkiksi lääkehoidon tehon arvioinnissa sekä keuhkoastman ja keuhkolaajentumataudin erotusdiagnostiikassa.

Keuhkoastmalle on tyypillistä hengitysteiden supistuminen, joka on palautuvaa. Tämän palautuvuuden osoittamiseksi tutkittavalle tehdään ensin ilman lääkevaikutusta puhallustesti, jonka jälkeen annetaan nopeasti vaikuttavaa, keuhkoputkia laajentavaa lääkeainetta. Muutaman minuutin kuluttua puhallustesti uusitaan ja saatua käyrää verrataan ensimmäiseen puhalluskäyrään. Mikäli on kyseessä keuhkoastma, jälkimmäisessä käyrässä havaitaan selkeästi paremmat puhallusarvot.

Keuhkoahtaumataudissa keuhkojen supistumistaipumus on pysyvää, eikä keuhkoputkia laajentava lääke aiheuta paranemista puhallusarvoissa, ja näin ollen voidaan erottaa kyseiset sairaudet toisistaan. Keuhkoahtaumatauti on tyypillisesti tupakoinnin aiheuttama palautumaton, hitaasti etenevä keuhkoputkia ahtauttava sairaus, jonka tärkeimpänä hoitokeinona on tupakoinnin lopettaminen. Ainoastaan tupakoinnin lopettamisella voidaan taudin kulkua hidastaa.

 

Tutkimukseen valmistautuminen

Lähettävä lääkäri antaa tutkimukseen tulevalle ohjeet muun muassa lääkityksestä. Lähtökohtana on, että mikäli tutkimus tehdään keuhkosairauden, esimerkiksi keuhkoastman, osoittamiseksi, se tulee tehdä ilman keuhkoputkiin vaikuttavaa lääkevaikutusta. Mikäli taas tutkimus tehdään lääkkeen tehon arvioimiseksi tai työkykyisyyden arvioimiseksi, tutkittavalla tulee olla normaali lääkitys käytössä tutkimukseen tullessa.

Tutkimusta ei tehdä ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut hengityselintulehduksen (esim. flunssan) paranemisesta.

Ennen tutkimusta tulee olla neljä tuntia tupakoimatta, kaksi tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä vuorokausi ilman alkoholia. Tutkimuspäivänä tulee välttää raskasta ateriaa, ei kuitenkaan tule olla ravinnotta. Lisäksi ennen tutkimusta tulee välttää voimakasta fyysistä rasitusta kahden tunnin ajan.

Virtaus-tilavuusspirometriatutkimuksia tehdään Porin Lääkäritalon laboratoriossa. Tutkimukseen tarvitaan lääkärin lähete, ja ajan voi varata laboratoriosta sen aukioloaikoina puh. (02) 6226 251.


« Takaisin




Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI - p. (02) 622 633